keskiviikko 3. helmikuuta 2016

On siis kevät!

Ah, kevät on jo kohisten saapunut Lontooseen ja tämä on niin parasta aikaa! Oon sitä mieltä että täydellinen vuosi olisi sellainen että kesä olisi pitkä ja lämmin - ainakin sinne syyskuun lopulle saakka - ja sitten syksy kirpsakka mutta aurinkoinen ja kuiva. Talvi voisi tulla kertarysäyksellä sitten heti joulukuun alussa (valkoinen joulu tottakai) ja siitä voisi nauttia tammikuun loppuun. Helmikuusta sitten alkaisi kevät, tähän tyyliin kun näissä kuvissa näkyy. Aurinkoisesti ja ilman loskaa ja että ensimmäiset kukat puhkeaisi jo tuossa tammikuun viimeisinä päivinä. Kesä voisi sitten alkaa taas vaikkapa jo huhtikuun alusta. :)

Lontoon ilmasto on jo iso askel kohti tätä ihannettani, mutta se kunnon talvi kyllä jättää tulematta, eikä kesäkään ole ihan noin pitkä. Meidän reissun aikana kyllä Lontoossakin oli parina päivänä käyty miinuksen puolella, mutta siihenpä se taitaa useimmiten jäädä ja yksittäisiä lumihiutaleita enempää lunta ei tule. Onneksi sitä lunta voi käydä Suomessa ihailemassa sen verran kuin on tarvetta (jos sitä vaan sielläkään on) - ja totta puhuen mulla henkkoht ei sitä tarvetta nyt niin paljon ole, paitsi se valkoinen joulu olis aina jos saisin valita. Nämä kevätkuukaudet Lontoossa on kuitenkin niitä joissa ero on Suomeen verrattuna merkittävin ja jos minulta kysytään, niin ehdottomasti parempaan suuntaan. Viime vuonna tähän aikaan olin ihan onneni kukkuloilla tästä aikaisesta keväästä ja jaksan hämmästellä sitä taas tänäkin vuonna. Nyt pärjää lenkillä jo verkkaritakilla, t-paitakelejä odotellessa! 8)











Mä oon aika luontorakas ja nautin kun linnut visertää ikkunan takana (kyllä niitä täällä Lontoossa on, uskokaa pois!) ja yhtäkkiä kaikkialla on kukkia. Nyt kun viime viikolla ensimmäistä kertaa reissun jälkeen olin lenkillä, niin kyllä riitti ihmeteltävää kun yhtäkkiä se kevät oli jo täällä. :) Niinpä eilen otin lounastauolla kotikonttorilla istuessani kameran kouraan ja lähdin oikein kunnolla kuvailemaan näitä lähialueen kukintoja. Pari kilometriä tuli yhteensä kukkien perässä käveltyä, vaikka lähimmät löytyvät lähestulkoon kotiovelta. 

Näissä säissä kelpaa ulkoilla ja kun tuossa nuo juoksutapahtumatkin tuli korkattua, niin sehän vaan inspiroi! Niinpä seuraava tavoite on nyt hyvin vakaassa harkinnassa ja vahvimpana ehdokkaana on tällä hetkellä Shakespeare Half Marathon 24.4. Ehkä joku muistaa että tuossa joskus viime vuonna olinkin kerran siellä Shakespearen syntysijoilla pyörimässä, eli tuttu paikka kyseessä ja vieläpä aika sympaattinen sellainen! Plussaa myös siitä, että tapahtumaan olisi tällä innostuksen hetkellä tasan 12 viikkoa aikaa, eli just sen verran mitä kaikissa juoksuohjelmissa aina on.

Syksyllä linjasin etten tee tälle vuotta mitään ennakkoilmoittautumisia pitkän ajan päähän, vaan menen fiiliksen mukaan. Tällä hetkellä fiilis sanoisi että tuo olisi mainio ohjelma keväälle, mutta katsotaan nyt vielä hetki ennen kuin ilmoittauminen lähtee, että kuinka pitkälle tämä fiilis kantaa. Kyseessä on kumminkin pieni parin tuhannen juoksijan tapahtuma viime vuoden tulosten perusteella, joten loppuunmyyntiä ei varmaan ole odotettavissa. 























Juoksutavoitteen lisäksi olen nyt aloittanut herkuttoman helmikuun. Mä tiedän - tää on niii-iin perinteistä vuoden alun "ryhdistäytymistä". :D Ainoastaan kuukauden myöhässä! (Mä näytän olevan aina tälläisissä vähän jälkijättöisesti mukana, ensin marrasputkesta tuli jouluputki ja nyt timmikuusta tuli herkuton helmikuu...) Mutta kun joulu- ja tammikuu meni ihan herkutellessa, niin pakko sille on tehdä kunnon stoppi. Koska sokeri on mun henkkoht ongelma, niin herkkuihin lasketaan karkit, suklaat, jätskit ja leivonnaiset plus jokerina sipsit. Muut ovat sitten oman harkinnan varaisia juttuja mutta sitä harkintaa käytetään kyllä tarkkaan. :)

Herkuttomista ja muista tietyn jakson totaalikieltäytymisistä voi olla montaa mieltä, eikä se kaikille sovikaan. Tärkein tekijä onko siinä järkeä vai ei, on mielestäni se alkaako sitten ekana tai tokana päivänä lakon jälkeen kaksin käsin vetämään herkkuja kurkusta alas. Se ei ole tarkoitukseni, enkä usko että niin tulee käymäänkään, joten tämä on oikeasti vaan sellainen ryhtiliike, hetkellinen isompi tsemppaaminen, josta voi sitten maaliskuussa siirtyä hallittuun ja sallittuun satunnaiseen herkutteluun.

Herkut jäi pois heti loman jälkeen kun astuttiin Lontoon kamaralle takaisin, eli tämä sokerilakko on ehtinyt kestää jo viikon tammikuun puolellakin. Sokerikoukun vieroitusoireet oli havaittavissa makeanhimon ja pääkivun muodossa erittäin vahvasti ensimmäiset kolme päivää, mutta nyt on jo helpottanut! Viime päivinä ei herkuttomuus ole tuottanut pienintäkään ongelmaa ja tästä on hyvä jatkaa. :)



8 kommenttia:

  1. Mahtavia kevätfiilistelykuvia! Puhallapa sitä kevään lämpöä tännekin päin :)

    Lasken päiviä kevään alkuun. Mulla se alkaa syntymäpäivänäni 31.3. Maaliskuu on muuten sellaista kevään harjoitteluaikaa.

    Pistäpä muuten treeniohjelmasi näkyville. On hauska nähdä miten muut treenaavat. Ainakin kalenterimerkintöjen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voin yrittää! :)

      Voin satunnaisesti laittaa vielä noita treenejä näkyville. Viime kesän ja syksyn jokaviikkoinen raportointi ei ehkä sellaisenaan palaa :)

      Poista
  2. Onpa ihania kevätkuvia, kylläpä kelpaisi noissa maisemissa juoksennella, vaikkakin Suomessakin on nyt ihana talvi, toistaiseksi ennen loskakelejä. :p Tsemppiä tosiaan siihen herkuttomalle helmikuulle ja muutoinkin mukavaa viikonloppua!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sulle kommentoidessa tämä helmikuu vasta konkretisoitui, että kiitos inspiraatiosta :D

      Poista
  3. Aivan ihania kuvia! Olen itse ihan samanlainen kevätintoilija - silloin tekee kyllä eniten mieli juoksemaan. Ja keväinen Lontoo... Oon niiiiin kateellinen! Ihanaa kevättä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Joo keväässä on aina sellaista juoksuinnostuksen juhlaa ja tuo puolimaratonkin on itsellä jokakeväinen ilmiö :D Hyvää kevättä sinne myös! :)

      Poista
  4. Upeita kuvia!

    Mäkin vietän helmikuussa herkkulakkoa! Herkuttelu menee mulla helposti liiallisuuksiin ja jotenkin koen helpommaksi täysstopin kuin yrittää kohtuullistaa, sitten lakon jälkeen on paljon helpompi myös syödä herkkuja kohtuudella. Tsemppiä herkkulakkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Joo noinhan se juuri on että jos on tullut herkuteltua vähän liikaa ja liian usein, niin paljon helpompi on lähteä kohtuullistamaan sitä ensin täyslakon kautta. Tai itsellä ainakin näin. Varmasti hyvin yksilöllistä mikä toimii kenelläkin :) Tsemppiä sinne myös!

      Poista