keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Vantaa Triathlon 2014

Samalla kun itse tässä valmistaudun ensi lauantain puolimaratonille, moni valmistautuu samana päivänä koittavalle (mahdollisesti ensimmäiselleen) triathlonille Vantaalla. Ajattelinkin tähän väliin koota kertomuksen tuosta viime vuoden tapahtumasta ja koota vähän muistilistaa mitä kannattaa ottaa mukaan. Olin siis itse viime vuonna mukana Vantaa Triathlonissa, ja se oli niin kiva tapahtuma että vähän harmittaa etten tänä vuonna ole mukana. Tällä hetkellä kuitenkin mm. kisapyörä tuottaisi päänvaivaa, joten helpompi että menen vain juoksemaan. 

Mulle Vantaa Triathlon oli ensimmäinen triathlon jossa uinti tapahtui avovedessä, eli ensimmäistä kertaa oli edessä märkäpukuhässäkkä (ihan ensimmäisestä triathlonista kerroin täällä). Osallistuin kuntosarjaan paristakin syystä; ensinnäkin se oli aikataulullisesti ainut mahdollisuus koska oltiin menossa iltapäivällä vielä kavereiden häihin Hollolaan, toisekseen luulin että mulla ei vielä silloin ole maantiepyörää (lopulta ehdin ostaa sen juuri viikkoa ennen) ja vielä kolmanneksi, perusmatkaa lyhyemmät osuudet (uinti 500 m, pyörä 20 km, juoksu 5 km) oli mukavasti pehmeämpi lasku lajiin. 

Kuusijärvellä avovesiuintikoulussa
Muitten märkäpukuisten kanssa on hyvä opetella avoveden saloja :)
Suurin valmistautuminen tähän koitokseen oli uinnin puolella. Helsinki City Triathlonissa mummorinnaksi mennyt uinti oli sen verran karvas kokemus, että ilmoittauduin heti syksyllä aikuisten uintitekniikkakurssille. Kurssitarjontaa on paljon, itse päädyin ORCA ry:n kurssille (siellä oli mattimyöhäisellekin vielä tilaa) ja en voisi olla valintaani tyytyväisempi! Kurssi kesti koko syksyn ja sai jatkoa vielä keväällä, johon myös osallistuin. Opetuksen taso oli todella laadukasta, ja kyllä se vapaauinti todella sieltä alkoi löytymään. :) 

Toinen ponnistus uinnin saralla oli hankkia märkäpuku ja opetella uimaan sillä avovedessä. Triforfun tekee kyllä loistavaa työtä aloittelevien triathlonistien parissa. Hankin märkäpukuni heidän järjestämästään sovitustilaisuudesta, josta sai samalla asiantuntijan kommentteja näyttääkö puku oikean kokoiselta (sekä vertaistukea sen pukemisen vaikeudesta, kun meitä naisia siellä sermin takana useampi yhdessä ähisi :D ). Lisäksi osallistuin juuri ennen Vantaa Triathlonia triforfunin avovesiuintikouluun, joka oli kultaakin kalliimpi kokemus!   

Muuten elin perussporttista elämää, johon kuului mm. työmatkapyöräilyt 11 tai 20 km suuntaansa (riippuen päivästä) ja puolimaratonkin oli juuri kuukausi aikaisemmin tullut juostua ja treeni kohti maratonia jatkui. Matkojen puolesta en siis kauheasti jännittänyt, tiesin että ennemmin tai myöhemmin pääsen kyllä maaliin asti. Iltapäivällä odottavat häät toki toivat hieman aikataulupainetta, oli nimittäin todella minuuttiaikataulu päästä kotiin vaihtamaan vaatteet, ja jokainen kisassa käytetty minuutti vähensi aikaa suihkulta ja laittautumiselta (lopulta siihen jäi aikaa puoli tuntia, ihan suunnitellun mukaisesti). :D Tapahtuman päärooli itselleni oli kuitenkin kaikista eniten koko tämän triathlon -prosessin harjoittelu.

Tavarat katsoin valmiiksi jo edellisenä iltana, koska lähtö kisapaikalle oli aikaisin. Koitin nyt oikein tarkkaan pistää aivosolut liikkeelle, että mitäs siellä kisapaikalla oikein tarviikaan mukaan. Osa listan asioista on todettu kantapään kautta, toiset on ihan ilmeisiä.

Hannan muistilista kisapaikalle: 

Must have: 
- Märkäpuku (lyhyillä matkoilla ja kesäkuumalla ei välttämätön)
- Uimalasit (mielellään peili- tai vähintään tummennetut!) 
- Uimalakki, ellei järjestä tarjoa (useimmiten tarjoaa, kuten myös Vantaalla)
- Pyörä
- Kypärä
- Pyöräkengät (jos käytät lukkopolkimia)
- Kisa-asu, joka on päälläsi koko kisan ajan. Perus treenivaatteet käy, kunhan ovat kuivuvaa kangasta ja sen verran ihonmyötäiset että mahtuvat märkäpuvun alle
- Lenkkarit (halutessasi pikanauhoilla, ne on kätevät!)
- Vaihtovaatteet, koko helahoito, ota myös jotain lämmintä!
- Juomapullo(t) pyörään
- Kisanumero, jos se on toimitettu etukäteen. Henkkarit, mikäli ne vaaditaan kisanumeron hakuun.
- Kotiavaimet, kännykkä, kukkaro, matkakortti / autonavaimet 

Nice to have: 
- Sykemittari ja -vyö 
- Sukat (pyöräilyyn ja / tai juoksuun)
- Aurinkolasit / ajolasit
- Lippa tai lippis juoksuun
- Pyyhe uinti - pyörä vaihtoon (jalat kuivaksi ja puhtaaksi, tämä on kyllä lähes must have
- Toinen pyyhe, jos aiot peseytyä kisapaikalla kisan jälkeen
- Extra-kengät (joita käytät ennen ja jälkeen startin)
- Varahakaneuloja (kisan järjestäjä nämä yleensä tarjoaa, mutta koskaan ei tiedä mihin niitä tarvitsee!)
- Shampoo, hoitoaine, hiusharja jne. mitä tarvitset, jos aiot peseytyä kisapaikalla
- Evästä, jota voit nauttia ennen ja jälkeen kisan. Varaa tarpeeksi ettei tarvi sitten pihistellä kun tarve iskee!
- Energiageelejä. Lyhyillä matkoilla näitä ei tarvi, pidemmillä matkoilla ( >  n.1,5 h) tykkään käyttää.
- Rakkolaastareita / laastareita (jos kuitenkin kisan tohinassa päätät jättää sukat laittamatta, ja sitten tulee rakkoja)
- Numerovyö (kisajärjestäjä kyllä toimittaa kuminauhan tätä varten, mutta ihan jos sattuu omistamaan, niin voi ottaa mukaan. Itse olen käyttänyt tarkoitukseen myös spi-beltiä, johon sai juoksu-geelin vielä kivasti talteen)
- Pyörän pumppu, vararengas, multitool ja rengasraudat
- Aurinkorasvaa
- Varaponnari pitkähiuksisille
- Muovipussi märille vaatteille kotimatkalle

Muuta muistettavaa ennen kisaa:

- Varmista että osaat paikalle, tutustu myös erikoisliikennejärjestelyihin ja parkkialueisiin jos tulet autolla
- Varmista aikataulu, starttisi lisäksi koska täytyy hakea kisanumero, koska on kisainfo ja koska voit viedä vaihtoalueelle tavarasi. Ole ajoissa!


Unohdinkohan nyt jotain? :) No, kyllä tällä listalla pitäisi ainakin kisa läpäistä. Ja sitten itse kisakertomukseen, tyylilleni uskollisesti hyvin monisanaisesti:

Olin siis pakannut kaiken tarpeellisen reppuun ja pussiin jo edellisiltana ja aamulla lähdin jännittynein tunnelmin kohti Kuusijärveä. Koska mulla ei ole autoa, saavuin paikalle lähijunalla ja Koivukylän asemalta loput n. 5 kilometria poljin pyörälläni. Jättimäinen reppu olisi ollut kätevä, mutta koska sellaista ei ollut, sai pikkurepun lisäksi märkäpukupussi roikkua ja keikkua matkan ajan pyöränsarvesta. Kisavaatteet mulla oli jo päällä valmiiksi, vaihtovaatteet repussa.

Junassa minä, mun Pelago ja pari edellisyön juhlijaa :D


Saavuin ihan hyvissä ajoin paikalle, ja kisapaikalla kävi jo kova tohina. Kävin hakemassa numeron, ajanottochipin ja muut samassa paketissa tulevat tavarat kisakansiliasta. Kiinnitin ohjeiden mukaisesti numerot pyörään, kypärään ja kuminauhaan. Sen jälkeen olinkin valmis viemään tavarat vaihtoalueelle. Pyörän jarrut tarkastettiin ja samalla numero kirjattiin myös pohkeeseen mustalla tussilla. (Häiden takia olin pelännyt että se kirjoitetaan käsivarteen, joten pohje oli maximekkoiselle helpotus). Oma vaihtopaikka löytyi numerolla, ja sitten vaan pyörä telineeseen, pyyhe pyörän viereen odottamaan että saa jalat puhtaaksi äkkiä, lenkkarit ja sukat siihen viereen (lukkopolkimia mulla ei Pelagossa ollut). Kypärä pyörän päälle, numerolappu pyörän sarviin roikkumaan. Lippis muovikoriin odottamaan juoksua. Pari kertaa vielä tavaroiden läpikäynti että oliko tässä nyt tosiaan kaikki. Sitten vaan takaisin kohti kisainfoa ja jännittämään. 

Aamulla oli vielä uinnin maalissa hiljaista

Tää on ihan mainio osa häävieraan juhlahabitusta


Tässä kohtaa myös mun henkkoht. kannustaja saapui paikalle. Sen verran jännittävä tapahtuma kuitenkin oli kyseessä, että olin suorastaan vaatinut että kannustamaan pitää tulla. :D Näin myös työkuvioista tutun Katjan, jonka olin saanut ylipuhuttua triathlonin pariin ja joka nyt oli ensimmäisissä kisoissaan. Saatiin vähän hermoilla yhdessä. :) Sitten vaan märkäpukua kiskomaan päälle. Hermostuksissani olin todella typerästi laittanut ajanottochipin nilkkaan jo ennen märkäpukua. Se sitten siinä pukemisen yhteydessä repi pari palkeenkieltä neopreeniin. Älä siis tee samaa virhettä kuin minä!

Ennen omaa lähtöäni starttasivat lapset ja nuoret sekä miesten kuntosarja. Koska startit tapahtuivat viiden minuutin välein, ehdin kaikki nämä katsomaan, osan samalla kun itse kävin järvessä lilluttelemassa eli "lämmittelemässä kisaa varten" (:D) ja osan sitten siinä omaa vuoroa odotellessa. Nuo viimeiset parikymmentä minuuttia ennen starttia menikin hermostuksissa todella äkkiä ja kohta sitä oltiinkin jo itse laiturilla ja vedessä. 

Vähän jännittää näköjään.

Startti tapahtuu siis vedestä, sen verran etäältä rannasta että jalat eivät yllä pohjaan. Kuntosarjan naiset starttasivat kaikki yhdessä, miehet olivat lähteneet viisi minuuttia aiemmin. Matkaa oli edessä 500 metriä, ja reitti oli onneksi tuttu koska sen olin käynyt etukäteen kiertämässä avovesiuintikoulun jälkeen. Otin oman paikkani lähtörivin oikeasta reunasta ja päätin pinkaista lujaa matkaan. Se onnistuikin yli odotusten, enkä joutunut "painimaan" vedessä ollenkaan. En yhden yhtä kosketusta saanut vedessä muihin uimareihin! Syksyn ja kevään uintikursseista oli ollut hyötyä, nyt nimittäin vapari kulki jo aika hyvin. Märkäpuku auttaa myös paljon. Mulla on aloittelijan puku, joka siis kelluttaa eniten - välillä jos alkaa meno olla liian rankkaa, voi vaan vetää käsivetoja rauhakseen ja kellutella muuta kroppaa perässä. Rantauduin omasta sarjastani kuudentena, mikä on ehkä elämäni paras sijoitus mihinkään ikinä :D Kannustajanikin tuli melkein yllätetytksi että tuossako se nyt jo meni. 

Uinti suoritettu ja sitten vaan äkkiä märkkäriä auki!


Rantautumisen jälkeen välittömästi märkäpukua auki ja vyötärölle. Vantaalla pyörävaihtoon saa kipittää mukavasti mattoa pitkin, kylläkin ylämäkeen. Pyörän luona sitten loputkin märkäpuvusta raivoisasti pois - tätä olin vähän jännittänyt etukäteen miten kauan siinä menee, mutta kisatilanteessa lähti aika reippaasti. Jalat äkkiä kuivaksi ja lenkkarit jalkaan - päätin siis extempore säästää myös ajan joka olisi mennyt sukkien laittamiseen. Juosten pyöräilyn starttiin ja sitten vaan polkemaan niin maan perusteellisesti. Vantaan pyöräreitti on helppo vaikkakin ehkä hieman tylsähkö. Suoraa tietä jossa ei isoja mäkiäkään ole, vain vasta- ja myötätuulta riippuen suunnasta. Omassa sarjassani 7 km reitti kierrettiin 3 kertaa edestakaisin. Tie on suljettu liikenteeltä, joten sitä on turvallista ajaa ja keskittyä kisaan. 

Pyöräilyn aikana muutama nainen pääsi ohi, ja siinä totesin että hieman tuli annettua tasoitusta tuolla Caprilla. Vaikka siis muillakaan ei kilpapyöriä ollut, niin kyllä esimerkiksi cyclocrossilla kovempaa pääsee helpommin kuin melko pystyllä vintage-look-a-like-pyörälläni. Mutta ei se mitään! Hyvin silläkin pääsi! Pyöräilyyn mulla meni aikaa 47 min 3 s. 

Sieltä tullaan ensimmäiseltä kierrokselta!

Tärkeintä on nauttia menosta ;)



Toisessa vaihdossa ei kauaa nokka tuhissut, pyörä vain telineeseen, kypärä pois ja lippis tilalle. Vauhdista sitten numerolappu selän puolelta eteen. En ollut juurikaan tehny pyörä-juoksu treeniä (vaikka tiedän että pitäisi!) ja kyllähän ne jalat vähän shokissa olikin että mitä lajia niille vielä tarjoillaan. Vantaa Triathlonin sivuilla kuvaillaan reittiä "mukavan vaihtelevaksi" jota kerkesin siinä juoksun aikana kirota mielessäni pariin kertaan kun niitä mäkiä könysin ylös ja alas. Mäkiä lukuunottamatta juoksureitti oli kyllä itselleni mieleinen - hiekkapohjainen metsätaipale järventuntumassa, jossa kahden kierroksen ansiosta välillä pääsi piipahtamaan jo maalialueelle hakemaan vähän kannustusta. 

Juoksun aikana ne laittamatta jätetyt sukat kostautuivat. En ole koskaan aiemmin edes testannut juosta ilman sukkia, joten aika typerä temppuhan se oli. Jo ensimmäisten kilometrien jälkeen alkoi rakot tuntua jaloissa, joten viimeiset kilometrit mentiin jo ihan kunnon rakkojen kanssa. Kaikista lajeista juoksu on muutenkin mulle heikoin, joten vielä muutama sijoitus tippui tässä vaiheessa. Äkkiähän se toinen kierroskin oli lopulta juostu ja maalituuletuksia vaille homma selvä! 

Lenkkarit pois heti maalissa rakkojen takia. Muuten fiilis erinomainen!

Mitali lämmittää aina kisaajan mieltä :)


Maalissa mitali kaulaan ja juotavaa ja pidemmittä juhlimisitta melkein samaa kyytiä äkkiä junalle takaisin ja kotiin laittautumaan niitä häitä varten. Ei siinä kisapaikalla mitään vaihtovaatteita ehtinyt ajatellakaan, vaan kisavaatteilla mentiin kotiin asti - onneksi matka ei lopulta Helsingin keskustaan ihan hirvittävän pitkä ollut, vaikka vähän meinasin jo vilu iskeä. Siinä kun kaksi henkeä käy suihkussa ja laittaa itsensä hääkuntoon puolessa tunnissa ja jatkaa puolijuoksua metrolle, voi sanoa että urheilusuoritus jatkui siihen asti että istuttiin lopulta auton kyydissä kohti hääpaikkaa. Olipa siis harvinaisen hyvin ansaittu kakku sinä päivänä! ;) En ehtinyt mitenkään pesemään kisanumeroa pohkeesta pois, mutta tosiaan pitkät helmat onneksi sen peittivät. Seuraavana päivänä (kun olin menossa lyhyemmällä helmalla rippijuhliin...) onneksi keksin että se lähtee kosteusvoiteella!

Vantaa Triathlon on todella kiva tapahtuma, jossa triforfunille ominaisesti upea ja kannustava tunnelma! Kaiken tasoista ja näköistä porukkaa oli liikenteessä, joten jokainen sopeutuu kyllä joukkoon. Suosittelen erittäin lämpimästi! Tsemppiä kaikille ketkä ovat menossa tänä vuonna :)

Ai niin. Olin ihan supertyytyväinen sijoitukseeni 14/48. Ajat näyttivät tältä: 

Uintiaika: 00:10:26
Vaihtoaika: 00:03:35
Pyöräilyaika: 00:47:03
Juoksuaika: 00:34:34
Pyöräily 1. kierros: 00:14:55
Pyöräily 2. kierros: 00:15:10

Kokonaisaika 1:35:35

2 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea sun muistelua viime vuodesta! Ollaan tosiaan oltu samassa tilaisuudessa varmaan sovittamassa SAMAA pukua ja samalla kurssillakin tosiaan ;) Heheh! Mä vaan otin osaa heti perusmatkaan, vaikka ei mulla maantiepyörää ollut... tänä vuonna menossa taas, sen verta hauskaa oli ;) Nyt mulla on maantiepyörä lainassa, ja oon fiiliksissä!! :D Jee!

    Hyvin oot vetänyt vuosi sitten! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Joo me ollaan kyllä kaima niin samiksia että! Ja nyt kun katoin instasta että sulla on vielä sama pyöräkin kun mulla niin vähän nauratti. :D Varoituksen sanana tuosta maantiepyörästä, että siihen jää koukkuun ja voi olla PAKKO hankkia oma... Itsehän siis vielä viime toukokuun alussa sanoin että en aio hankkia, sitten pääsin kerran kokeilemaan 60 km lenkille sellaista ja siitä meni viikko niin mulla oli jo oma :D

      Poista