Roadtrip Cornwalliin - part 1

Kotona ollaan taas! Ainakin pari päivää :D Takana on hieno pidennetty viikonloppu loistavassa seurassa ja uskomattoman upeissa maisemissa. Instagramissa (@_hannali) mua seuraavat ovatkin jo vähän saaneet reaaliaikaista esimakua viikonlopun maisemista ja täältä pesee nyt täyslaidallinen lisää! :) Muutaman päivän ajalta sain räpsittyä kuvia taas yli 700, joten täytyy vähän jakaa asiaa pariin eri osaan tänne blogin puolelle. 

Kuuden hengen porukkamme vuokrasi tila-auton ja lähti perjantaina töiden (ja ruuhkien) jälkeen matkaa kohti etelää. Reissu oli todella odotettu, sillä tämä saarivaltio on täynnä mitä mielenkiintoisempia matkakohteita ja nyt on vihdoin päästy niitten kanssa edes vähän alkuun! Turhan tiukkaa agendaa tai suunnitelmaa ei viikonlopulle ollut, majapaikat oli varattu etukäteen ja sen lisäksi karkeasti katsottu kartalta ja kirjoista mihinpäin kannattaisi mennä. Tosin, myönnän, minä en ennakkoon tehnyt mitään taustatyötä, vaan olin ihan vapaamatkustaja. Välillä tykkään suunnitella tuollaisia reissuja etukäteen paljonkin, nyt vaan en jostain syystä ollut tarttunut toimeen. Lounaiskärjen eli Cornwallin rannikkoalueet olivat kuitenkin suuntana ja sen tarkemmat koordinaatit selkenivät sitä mukaa kun maileja tuli auton mittariin. :) 

Ensimmäinen etappi oli yöpaikkamme reilun parin tunnin päässä Lontoosta, mikä olikin aivan sopiva etappi ajallisesti ja matkallisesti. Oltiin perillä juuri kun aurinko heitti viimeisiä punaisia säteitään. Seuraavana aamuna sitten pakattiin auto uudestaan ja lähdettiin jatkamaan eteenpäin kohti seuraaviksi öiksi meille varattua mökkiä. Matkalla tietenkin koukattiin monen mielenkiintoisen paikan läpi ja moneen niistä pysähdytiinkin. Sellainen google-auto olisi kyllä tullut tarpeeseen - niiiin upeita ne maisemat auton ikkunasta jatkuvasti ja kaikkea vaan ei voinut pysähtyä kuvailemaan!

Ensimmäinen kohteemme oli West bay, paikka jossa Broadchurch -sarjan murhamysteeritkin on kuvattu. Meillä oli porukassa sarjan suuri fani ja itsekin olen sivusilmällä noita sarjan maisemia ihaillut. Todella näyttäviä ne olivatkin! Siitä matka jatkui "Englannin Rivieralle" Torquayhin ja eteenpäin Darthmouthiin, johon viimeinen pätkä mentiin lossilla. Kaikki olivat hieman erilaisia kohteita ja omalla tavallaan mahtavia! Etenkin nuo Torquay ja Darthmouth sellaisia, mistä ei välttämättä tulisi edes mieleen että ollaan Englannissa.

Isommassa porukassa on tälläisellä automatkalla ehdottomana etuna se, että kuski- ja kartturivuoroja voi vaihdella (sen lisäksi tietenkin että hyvällä porukalla matkanteko on aina mukavaa!). Silloin kun minä olin vuorossa kartturina, laitoin seuraavan kohteen iPhonen karttasovellukseen ja aloitin navigoinnin, katsomatta yhtään minkälaisen reitin se meille taikoi. Ja nepäs sitten olikin todella mielenkiintoisia reittejä! Saatan olla väärässä, mutta käsitykseni mukaan monet noista teistä ovat vanhoja lammaspolkuja. Siis reittejä, jotka lampaat ovat valinneet kun niitä on eteenpäin paimennettu. Sen vuoksi kaikki vanhat ja pienemmät tiet ovat todella mutkaisia. Mutkien lisäksi tapana näytti olevan kasvattaa tienpientareet tiheää kasvillisuutta täyteen - pensaita ja puita joiden tienpuoleinen reuna on sitten pystysuorasti trimmattu. Jännitystä lisäsi se, että kapeimmillaan tie oli niin kapea että oksat tuntuivat ropisevan auton molempiin kylkiin. Ja nyt puhutaan edelleen kaksisuuntaisesta tiestä. Ohituspaikkoja oli silloin tällöin, mutta eivät nekään siis olleet yhtä autonmittaa pidempiä ulokkeita. Onneksi nuo tiet olivat juuri niin hiljaisia kuin arvata saattaa (kyllähän niitä isojakin teitä olisi ollut tarjolla kun olisi katsonut) joten ei jouduttu kertaakaan pakittamaan tai muutenkaan kiperiin kohtaamisiin vastaantulijoiden kanssa. Nämä tiet oli kuitenkin jo elämys itsessään, joten olen tyytyväinen reittiini! :D

Kasvusto oli tiheää myös normaalimman levyisillä kaksikaistaisilla teillä ja todella pitkiä pätkiä ajettiin vihreissä "tunneleissa", kun puut ulottivat oksansa tien ylle molemmin puolin, mutta olivat muotoiltu sivulta ja tien päältä kulmikkaasti niin että vähän korkeampikin auto mahtuu siitä ajamaan, mutta ylimääräistä piennarta ei ollut juuri missään kohtaa tarjolla. Ne jaksoivat ihastuttaa joka päivä! Itseasiassa koko saarivaltion tuo lounaisnurkka oli supervihreää ja kumpuilevaa. Vähän kuin jossain Jane Austenin kirjassa seikkailisi. Lehmiä, lampaita ja hevosia näkyi myös todella paljon.  

Lopuksi lauantaina suuntasimme kohti majapaikkaamme Boscastlen kylässä. Mökkimme oli todella vanha (vaikea sanoa kuinka vanha, mutta satoja vuosia nyt kuitenkin) ja sen kaikki seinät ja katot kaartuilivat, kumpuilivat ja notkottivat ties kuinka ja ilmankosteus oli käsinkosketeltavaa. Huonekorkeus oli suunniteltu "hieman" itseäni lyhyemmille, vaikka kyllä enimmäkseen pystyin ihan suorassa seisomaan ja jäi vielä pari senttiä pään ja katon väliin! Kyyristellä piti vain suihkussa, portaissa ja kaikissa oviaukoissa. Peri-englantilainen kokemus siis! :D Hyvin mahduttiin kuitenkin pari yötä mökissä viettämään, etenkin kun se oli lähinnä vain paikka nukkumiselle ja aamiaiselle. Boscastle oli kyllä itsessään todella sympaattinen paikka, joskin myös todella jyrkän mäen kylkeen rakentunut. Hylkäsin lenkkisuunnitelmat jo ne tiet nähdessäni, koska se olisi ollut sitten pelkkää mäkivetoa ja päivät oli ohjelmaa täynnä muutenkin. 

Meidän mökki :)

Nyt mun pakko pistää postaus poikki ja jatkaa loput kuvista toisessa osassa :) Ja lähteä liikkumaan! Palaan pian :)