Vauhtia!

Eilen kävin taas tuolla Paddingtonin juoksuradalla hakemassa vähän vauhtia. Sitähän nimittäin meikäläiseen kaivattaisiin! Niinkun on ollut puhetta, nämä ei oo mitään mun lemppareita. Itseasiassa tämä olikin ensimmäinen kerta ikinä kun menen yksin juoksuradalle tekemään yhtään mitään, mutta no, kyllä se nyt ihan mukiinmenevästi meni. Tai ainakin sinne päin. Mitä nyt välillä olisi tarvittu jotain jänistä tai piiskuria kun meinasi askel hidastua siinä ihan itsestään. 

Takareidet ja pakarat oli muuten ihan totaalisen jumissa lenkille lähtiessä ja vetojen jälkeen vähintään yhtä paljon, mutta eteenpäin päästiin jotenkuten. Tuoreilla jaloillahan mun kaikki ajat olisi olleet ainakin puolta nopeammat! AINAKIN! ... 

Lontoo on puhjennut täyteen kukoistukseen, tuoksu ja vihreys on melko huumavia!

Maratonkoulusta on ollut monenlaista iloa ja hyötyä, ja yksi niistä on ehdottomasti oman treenirepertuaarin kasvattaminen. Lukuisten muiden hyvien treenien ohella tämäkin treeni on nimittäin tehty alunperin maratonkoulussa Tuukan johdatuksella. Vaikka se niin kivaa olisikin aina hipsutella omalla mukavuusalueella, niin täytyy sitä välillä koittaa itseään vähän kehittää! Siinä missä toiselle sopii vauhtileikittely-tyyppinen epämääräinen eri nopeuksien sekamelska, mun suosikkilistalle pääsee todennäköisesti seuraavin kriteerein: 

       1) Se on numeerinen eli matkat on tarkkaan määritelty

       2) Treenin koko sisältö alusta loppuun on helppo muistaa ulkoa

Siis esimerkiksi tämä treeni: alkuverraksi hölköttely urheilukentälle - vedot 1600 m - 1200 m - 800 m - 400 m - 200 m - 100 m + kevyesti takaisin kotiin. Palautuksiin en muistanut mitään tarkkaa minuuttimäärää, joten palauttelin niin kauan että taas jaksoi jatkaa + niin kauan että takakaarteesta kirmaavat kovempaa juoksijat suhahti ensin ohi. :D Näköjään siihen oli mennyt 2 - 3 minuuttia per palautus. 

En oo vielä kyllästyny puhelinkoppeihin. Ne on niin Lontoo! :)

Tässä kohtaa vielä hymyilyttää. Ja vähän HHM mainostusta! Helsinki maailmankartalle! :D

Tää puisto on siis just näin kiva miltä näyttää

Perillä!

Jaa a, kuinkahan naisen käy.

Koska yksi treenin kriteereistä oli että se pitää muistaa kokonaisuudessa ulkoa ja siis mielellään ihan ilman mitään ponnisteluja, niin en tehnyt tästä nyt sen suurempaa tiedettä sykkeidenkään puolesta. Eli sillä tyylillä mentiin että "aina vaan vähän kovempaa" ja yritin jotain sen suuntaista että vauhti ja matka olisi enemmän siellä maksimaalisessa päässä, eli että justiinsa tuon matkat sitä jaksaa juosta mutta ei enää pidemmälle. Tuosta nyt en ihan pistä päätäni pantiksi että kuinka onnistui, kun tosiaan oon vähän huono piiskaamaan itse itseäni kovempaa kun tuntuu jo niin epämiellyttävältä muutenkin. Nyt kun noita sykelukuja katsoo, niin ehkä tosiaankin olisi hieman ollut vielä varaa puristaa!

Keskinopeudet sain lopulta kääntymään nousuun niinkuin oli tarkoitus, kun toisen vedon aikana asiaan havahduin että ei hyvältä näytä. Ne ja sykkeet näyttivät vetokohtaisesti tältä (movescountista data-analyysini mukaan - heittoa saattaa olla hieman metreissä ja sekunneissa): 

1600 m - 9 min 42.7 s - 6:05 min / km (164 pbm)

1200 m - 7 min 14.4 s - 6:08 min / km (165 pbm)

  800 m - 4 min 31.6 s - 5:52 min / km (165 pbm)
  400 m - 2 min 01.9 s - 5:21 min / km (166 pbm)
  200 m - 0 min 55.4 s - 4:59 min / km (159 pbm)
  100 m - tähän en saa mitenkään movescountista nyt otettua dataa näin pienelle matkalle.

Maksiminopeudeksi Suunto väittää 03'12 tuossa satasen vedolla, se joko voi pitää paikkansa tai sitten se ei pidä. Gps ei varsinaisesti ole parhaimmillaan noin lyhyessä ja nopeassa vedossa, sekuntikello se taitaisi ainut ja paras kaveri siihen touhuun olla! Itseasiassa on hyvin armollista olla tiedostamatta tuota satasen aikaa, kun siinä se oma hitaus tulee aina ilmi kuin märkä rätti päin näköä, joten sekuntikellot jääköön vastaisuudessakin kotiin :'D

Huhhuijaa

Ai että tää on kivaa

Hei mikä kreisi turkoosi-tuulispää sieltä tulee!

Viuh! Melkein ei ehtiny viimeseen kuvaan ku oli niin nopee!

Tuo treenin muistettavuus tuo myös sitä iloa että tietää koska se loppuu. Ja että kyllä tässä on ihan tarpeeksi tekemistä yhteen treeniin. Kyllä mä ihan valmis olin kotimatkalle sitten sen viimeisen satasen jälkeen. Kotimatkalla tosiaan takareidet tuntui jumittavan vielä lähtötilannetta pahemmin, joten meno oli sitten melkosen kevyttä hipsuttelua ja kävelyäkin. Yhteensä koko reissuun meni aikaa 1h 20 min ja matkaa tuli 8,9 km.

Nyt sitten vaan odotellaan että tuosta joku vauhdin jyvänen tarttuisi perusmenoonkin! Täytyy pyrkiä yrittämään tämän tyyppisiä vetoja tekemään jonkun kaavan mukaisesti noin kerran viikkoon, niin kyllä se sieltä tulee, enemmin tai myöhemmin.

No loppuhan se joskus.

On siellä vähän valoa tunnelin päässä.

Huomenna onkin sitten luvassa vinkki viitonen kaikille gps-reittien tekijöille! Etenkin siis maantiepyöräilijät, stay tuned!