lauantai 2. toukokuuta 2015

Vapun jälkeistä elämää

Hoplaa ja terveisiä Tampereelta nääs! Hieman tuli tässä yllättäen blogitaukoa, mutta sitähän mä just kerkesin sanomaan että vuorokauteen kaivataan lisää tunteja :) Klara vappen vähän myöhässä ja hyvää alkanutta toukokuuta!

Tampere on Tampereen teekkarille (ja diplomi-insinöörille) ainoa oikea paikka wappuna. Nykyään se onneksi saadaan juhlittua hieman lyhyeämmällä kaavalla kuin opiskeluiden alkuvuosina, jolloin olisi ollut ennenkuulumatonta käydä juoksulenkillä vappuaattona - tai minään päivänä huhtikuun puolivälistä eteenpäin. Ne ajat on kuitenkin taaksejäänyttä elämää ja tänä vuonna nautin vielä viimeisestä mahdollisuudesta käydä Helsingin vanhoilla lenkkireiteillä. Pinkaisin siis aamupäivän ratoksi Töölönlahden ympäri ja Baanaa edestakaisin yhteensä 6,5 km - siitä lähti vapun vietto mukavasti liikkeelle!  Ja siitä sitten seuraavaksi liikautin itseni Tampereelle.

Moro me ollaan Tampereella!





Penkki oli kutsuva, mut ohi mentiin


Kun nyt on kuntoilublogista kyse, niin krhmh tuosta vappuaaton lenkistä voidaankin hypätä suoraan tähän päivään eli lauantaihin.. ;) Mulla on ollut Tampereella tiivistä sosiaalista ohjelmaa, mutta ohjelmistoon oli päässyt mukaan myös pitkis Elisan kanssa. Siis todellakin tottakai oli päässyt! Elisa on mun paras juoksu- ja sporttikaveri, ja yksi harvoista kenen kanssa lähden mukisematta lenkille. Me ollaan niin samantasoisia, että sama tahti löytyy ihan automaattisesi. Ja hyvässä seurassahan pitkäkin lenkki sujahtaa ohi ihan huomaamatta. Nykyään kun eri maissakin asutaan, niin tämmöistä saumaa ei voi jättää käyttämättä!

Elisa vastasi reittisuunnittelusta ja matkaksi valikoitui 14 km - kummallakaan ei ole mitään varsinaista ohjelmaa mitä seurata, joten se ei oo ihan justiinsa tarkkaa kuinka pitkä se pitkä on. Aamupäivä kului Särkänniemessä hurvittelemassa, joten matkaan päästiin vasta iltapäivällä neljän aikaan. Kaikki säätiedotteet lupailivat isoa saderintamaa saapuvaksi Tampereen päälle minä hetkenä hyvänsä, mutta hah, ihan loistavassa auringon paisteessa saatiin juoksennella menemään!


Tämmönen "sadepäivä" tänään Tampereella :)
Meidän reitti kiemurteli Iidesjärven tuntumasta Pyhäjärven rantaan Tampereen arboretumille ja lopulta Härmälän kautta takaisin. Niin se kunto kuulkaas vaan kohenee silmissä, kun nyt tuo 14 km taittui 12 minuuttia nopeammin kuin viimeksi - eli siis aikaan 1h 48 min. Samalla tahdilla kun saiskin napsittua aikoja nopeammaksi niin eihän tässä montaa kuukautta menisi kun tässä vedettäis jo maailmanennätysaikoja. :'D

Vakavasti puhuen, nyt tässä aletaan vähitellen palata siihen suuntaan, millä vauhdeilla olen tottunut juoksemaan eli alkuvuoden notkahdus alkaa jäädä unholaan ja sen jälkeinen niskalenkki lenkkeihin tuottamaan tulosta. Ennätyksiä ei todellakaan vielä paukutella (vaikka niitähän nyt aina haluaisi olla paukuttelemassa), mutta suunta on oikea. Hyvä niin!

Kiitokset siis Elisalle lenkkiseurasta ja reittisuunnittelusta! Oli erittäin mukavaa, ja kyllä täytyy todeta että Mansessa on lenkkifasiliteetit enemmän ku kohdillaan. Nyt tämä parin viikon Suomi-breikki alkaa kuitenkin vedellä viimeisiään ja huomenna otan maantiepyöräni kainaloon ja Markuksen toiseen kainaloon ja otan suunnan taas kohti Lontoota. Home sweet home! <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti